Muller's Lodge, Lushoto, 17.8.2013

Ennen kuin paneudun tämän päiväiseen ruokailukokemukseeni, niin kerrottakoon, että kyllä kyllä. Tämä blogi alkoi ryminällä ja loppui yhtä nopeasti kuin Andreas Johnsonin musiikkiura (muistanette menneiltä vuosilta suuren suosion saaneen Glorious-hitin). Nyt muuttuneen elämäntilanteen mukaan ajattelin herättää tämän blogin takaisin menneiden aikojen loistoonsa.

Blogiin tulee muutoksia ja uudistuksia. Siinä arvioidaan edelleen ravintoloita, kuten tässäkin tekstissä, mutta tulossa on myös uudenlaisia juttuja, kuten kotiruuan valmistaminen, eri artistien omia reseptejä ja niin edelleen. Lisäksi uudistuksena on linkkien lisääminen aina blogitekstin loppuun.

Kuten ehdin jo päivittää kuvaukseen, niin musiikinopetustyöt vei meikämandoliinin päiväntasaajan eteläpuolelle Tansaniaan. Ensimmäiset askeleet uudessa kotimaassamme otimme helmikuussa Kilimanjaron kansainvälisellä kentällä, ja muutaman mutkan kautta olemme asettuneet aloillemme Usambaran vuoristossa sijaitsevaan Lushoton kaupunkiin.

Totesin Suomesta ostamani Lonely Planetin olevan jo sen verran vanhentunut, että hankin Dar Es Salaamista päivitetyn version. Oppaassa kuvataan tansanialaista tapa- ja ruokakulttuuria seuraavilla sanoilla:

”Jos paikallinen kutsuu sinut kotiinsa syömään, niin on erittäin epäkohteliasta kieltäytyä kutsusta. Kyseessä on kunnia-asia ja usein sinulle tarjoillaan myös parempaa ruokaa kuin mitä saat tansanialaisesta ravintolasta.”

Paikallinen ystäväni kuvaili ruokakulttuuria sen sijaan tällä tavoin:

”Käytännössä Tansaniassa ei ole minkäänlaista ruokakulttuuria. Ihmiset valmistavat ruokaa, koska ihmisen on pakko syödä jossain välissä. Siitä ei yritetä tehdä millään tasolla maittavaa, vaan ainoastaan täyttämään yksi elämisen perustarpeista.”

Törmäsin sattumalta belgialaiseen turistipariskuntaan samassa lounaspaikassa, jotka taas totesivat näin:

”Joka ravintolassa tarjotaan kaikkea, mutta niitä ei osata valmistaa ja menun Traditional African Dishes käsittää ranskalaisia ja kanaa.”

Ja itse käyttäisin paikallisista ravintoloista termiä:

”Toistuva rangaistus.”

Tältä pohjalta hyökätäänkin kärkkäästi kiinni ensimmäiseen arvosteltavaan Tansaniassa sijaitsevaan ravintolaan. Arpaonni osui vahinkolaukauksena Muller’s Lodgen pahaa-aavistamattoman keittiöhenkilökunnan kohtaloksi. Vahinkolaukaus siinä mielessä, että ehdottomasti yksi lempiravintoloistani avaa keittiön vasta viideltä iltapäivällä, joten vaimoni ehdotuksesta teimme niin sanotun seikkailuajelun ja kokeilimme vaihteeksi jotain täysin uutta ravintolaa.

Lushoton yksi tavaramerkki on koko ajan kasvava turismi, joka on tuonut mukanaan kaupungin verrattain pieneen asukaslukuun (noin 20-30 000 asukasta) suhteutettuna joukon eri kokoisia ja tasoisia hotelleita, lodgeja ja guest houseja. Lushoton perusti taannoin saksalaiset, jotka antoivat kaupungille ehkä hiukan itsekkäästi saksalaiselta kuulostavan nimen Wilhelmstal.

”Moi oon Petrus, asun tällä hetkellä Wilhelmstalissa Tansaniassa ja ja...”

No joka tapauksessa, Lushoton sijainti Usambaran vuoristossa miellytti germaanin silmää siinä määrin, että alueesta kaavailtiin ehkä niin ikään hiukan itsekkäästi saksalaisten rikkaiden lomaparatiisia. Ajatus rakentaa hulppea lomakylä eurooppalaisille varakkaille ihmisille yhteen maailman köyhimpään valtioon jäi siinä mielessä puolitiehen, että paikalliset asuttivat saksalaisten rakentamat talot. Näinpä kaupunkikuva onkin poikkeuksellinen moniin muihin tansanialaisiin kaupunkeihin verrattuna juuri saksalaisen arkkitehtuurin ansiosta.

No tästä sitten seurauksena on tänä päivänä suuri germaanien lukumäärä niin kotipitäjässämme kuin yleisesti koko Tansaniassa. Josta sitten on seurannut se, että turismi on tullut sen mukana, josta sitten on seurannut se, ettei koko maasta löydy kolkkaa, missä ei olisi saksalaisomisteista hotellia.

Muller’s Lodgen nimi viittaakin aika vahvasti, ei ehkä Ranskaan, mutta enemmän tuonne Saksanmaalle. Aivan sataprosenttisen varmoja emme ole, että ovatko omistajat juuri kyseisestä maasta vai Sveitsistä, mutta jommasta kummasta.

Lodge sijaitsee noin 14 kilometriä Lushoton kaupungista ja 20 kilometriä kotoamme viereisellä vuorenrinteellä. Kuten yleensäkin, niin tämäkin lodge on sijoitettu kyllä niin keskelle ei mitään kuin se vain on ollut mahdollista. Tiheän metsän siimeksestä paljastuu yhtä äkkiä todella hyvin huollettu ja ympäristöltään miellyttävä majoitusvaihtoehto.

Tansanialainen palvelukulttuuri on mielenkiintoinen, koska ikinä ei tiedä mitä tapahtuu. Huolimatta siitä, että puhumme sujuvaa swahilia, niin tälläkin kertaa meitä palveli kaksi eri henkilöä, joiden keskinäisessä kommunikoinnissa on joku muuttuva tekijä, joka tekee ruuan tilaamisesta erityisen hankalan. Pyysimme mahdollisuutta nauttia talon antimista, jolloin vastaukseksi saimme, että lähestyvän lounasajan vuoksi keittiöstä ei voi nyt tilata ruokaa listalta. Henkilökunta joutuu erikseen kysymään keittiöstä, että mitä ruokia nämä voivat valmistaa.

Vaihtoehtoina olivat: ranskalaiset, ranskalaiset kananmunalla tai ranskalaiset kanalla. Näistä kolmesta varsin hankalasta vaihtoehdosta päädyin tilaamaan listan ulkopuolelta ranskalaiset lihalla. Ruokajuomaksi tilasin pienen veden sekä Coca-Colan. Juomat toimitettiin ripeästi, jonka jälkeen siirrytään peritansanialaiseen ohjelmanumeroon; odottamiseen. Viiden minuutin odottelun jälkeen toinen henkilökunnan edustaja saapui kertomaan, että mahdollisuutena on tilata seuraavat ruuat: pasta bolognese, pasta carbonara... Kiitos, mutta teimme jo tilauksen ranskalaispainotteisesta menusta.

Ruuan valmistaminen ja sen toimittaminen kestää Tansaniassa hiukan kauemmin kuin Suomessa, eli noin tunnista kahteen. Parhaimmillaan olemme tehneet tilauksen klo 19:00 ja annokset on toimitettu pöytään 21:15. Odotellessa ehtii sopivasti juodakin kaikki ruokajuomat ja pakon sanelemana tilata lisää. Eikä Mullersin lodge tehnyt tässä asiassa pettymystä, vaan noin tunnin jälkeen pöytään tuotiin ruokailuvälineet.

Ruokailuvälineiden toimittaminen asiakkaalle on ikään kuin merkki siitä, että olet ylittänyt odotuksessa yli puolivälin. Se ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että ruoka olisi mahdollisesti tulossa piakkoin. Uskomatonta, mutta totta on se, että siihen on tavallaan oppinut. Odotus ei ole ylitsepääsemätön, joskin uskomattoman turhauttava.

Ruoka on palvelun ohessa toinen bingo, jota asiakas pelaa omalla kustannuksellaan. Annoskoko, laatu ja koostumus vaihtelee päivän mukaan. Tällä kertaa annos oli poikkeuksellisen hyvännäköinen ja annoskoko sopiva. Kaveriani lainaten, ranskalaiset ovat aina hyvä valinta ravintolassa, koska niitä ei periaatteessa voi valmistaa väärin. Liha onkin sitten aivan toinen kysymys. Se on joko hyvää tai sitten pelkkää jännettä ja luuta, joka puskee jokaiseen hampaanväliin ja sitä on mahdoton niellä. Välillä jänne yhdistää kaksi lihanpalaa, joita ei saa veitsellä eikä hampailla erotettua toisistaan. Näin ollen yrittäessäsi nielaista lihakimpaletta, niin toinen puolikas lihasta jää suuhusi ja jänne pompsauttaa toisen puolikkaan jojon lailla ruokatorvestasi takaisin suuhusi.

Muller’s Lodgen tapauksessa erityispisteet menevät nimenomaan lihalle. Se oli keskimääräistä huomattavasti paremmin valmistettua ja helppoa syödä. Yleensä liha on leikattu peukalonpään kokoisiksi kuutioiksi, joiden koostumus paljastuu vasta suussasi, mutta tässä tapauksessa liha oli leikattu ohuiksi siivuiksi. Mausteita oltiin muistettu käyttää, ja lihan maku oli todella positiivinen yllätys.

Käytännössä Tansaniassa oppii syömään kaiken ruuan käsillä ennen kuin esittelemään itsensä swahiliksi. Niinpä nytkin haarukka ja veitsi olivat lähinnä tavan mukaisesti vaihtoehtona asiakkaalle, mutta yksinkertaisesti paikallista ruokaa on helpompi syödä käsin. Ranskalaiset oltiin osattu valmistaa moitteettomasti ja todella positiivinen yllätys oli myös salaatti. Salaatti oli koostumukseltaa hiukan peruskurkkupohjaisen salaatin ja coleslawn välimuoto, joka toimi todella hyvin.

Lihan kera tarjoiltiin jääkaappikylmää ruskeaa kastiketta, joka lämmitettynä olisi saattanut olla hyvää. Tässä tapauksessa jätin sen kokonaan syömättä. Annoksen koristeellisuutta ja estetiikka oli lisätty ranskalaiskeon päällä ollut pieneltä pesusieneltä näyttänyt kukkakaalin poukura. Täysin turha osa annosta.

Siitä huolimatta Muller’s Lodge onnistui ruuassaan välttävää paremmin arvosanoin. Paikallisten ravintoloiden ruuantason liikkuessa yhtä suurella asteikolla kuin Lady Gagan aurinkolasivalikoima, niin voin sanoa Muller’s Lodgen olevan varteenotettava vaihtoehto.

Miinuspisteitä ruoka saa täysin kylmästä ja näin ollen pahanmakuisesta kastikkeesta, mutta muutoin annan puhtaat paperit. Ilman autoa ravintolaan kulkeminen on vaivalloista, koska se sijaitsee niin kaukana kaupungista. Dalladallat, eli paikalliset minibussit, ajavat Muller’sin läheltä ja halutessaan ravintolaan voi myös kävellä, mikäli maisemamatkailu kiinnostaa.

Ympäristö saa niin ikään pisteitä, vaikkakin muovikalusteet ja likainen pöytäliina laskeekin tunnelmaa. Harmiksemme aurikoinen sää oli vaihtunut pilviseksi, mutta paremmalla säällä ravintolan edusta on varmasti viihdyttävä ruokailualue. Piha-alueen ympärille on rakennettu myös baari, kahvi- ja teetiski, biljardikatos ja grilli/nuotiopaikka. Toisin kuin yleisesti luullaan, niin ei. Täällä ei ole ikikesä tai loputon kuumuus. Kotimme sijaitsee yli 1300 metrin korkeudessa ja veikkaisinpa, että Muller’s ehkä noin 1500 metrissä. Kylmimmän ajanjakson ollessa (kesä-elokuu) nuotiopaikalle on varmasti käyttöä. Loistava ratkaisu.

Tansaniassa kaksi ihmistä syö ja juo ravintolassa helpostikin noin 10eurolla. Mitä suositumpi turistikohde sen korkeammat hinnat. Muller’s edusti ehkä turhan korkeaa linjaa ja molempien ruuat ja juomat maksoivat noin 16,50eur. Siihen nähden millaisesta annoksesta oli kysymys, niin ruuan hinta olisi pitänyt olla huomattavasti alhaisempi.

Muller’s Lodge: 7-/10
Annos: ranskalaiset lihalla
Juoma: vesi + Coca-Cola
Hinta: noin 8,50e

Loppuun vielä pari vinkkiä Tansanian reissua suunnitteleville: valitse ruokapaikka tarkasti. Tämä valitettavan usein tarkoittaa sitä, että mitä enemmän länsimaalaisia asiakkaita niin sen enemmän ruuan ja ravintolan taso kasvaa. Lähtökohtaisesti saksalaista naapuriani lainaten, niin paikallisilla on usein hiukan poikkeava laatuvaatimus kuin eurooppalaisilla. Samalla myös ruokamyrkytyksen vaara pienenee. Älä ikinä mene ravintolaan todella nälkäisenä! Odotus saattaa todellakin kestää useita tunteja! Yritä ennakoida nälkä! Hedelmät ja vihannekset ovat täällä tuoreita ja tulevat suoraan paikallisilta viljelijöiltä. Esimerkiksi appelsiinit ovat aivan verrattomia verrattuna Suomeen. Niitä myydään suoraan kadulta, joten ennen syömistä kannattaa huuhdella hedelmät. Esimerkiksi banaanin syöminen on kuitenkin suhteellisen turvallista. 

Älä syö mitään, mitä et tunnista tai mitä joku täysin outo henkilö sinulle tarjoaa kadulla tai vaikkapa linja-autossa. Valitettavasti esimerkiksi linja-autoissa tapahtuu varkauksia, kun tietämättömille turisteille on syötetty lääkkein tai huumein varustettuja hedelmiä. Tämä on kuitenkin todella harvinaista, mutta sen vaara on silti todellinen. Bussiasemilla kauppiaat myyvät erilaisia hedelmiä, joiden ostaminen on turvallista, kun muistaa huuhdella hedelmät ennen syömistä.

Varmista ravintolassa, että lasisi on kuivattu kunnolla. Usein laseja säilytetään jääkaapissa, joten kun se tuodaan ulkoilmaan ja aurinkoon, niin siihen muodostuu kosteutta. Tämä on täysin vaaratonta, joten varmista että jos lasisi on kastunut, että se johtuu jääkaapista. Veden kanssa kannattaa ihan aiheesta olla varovainen erityisesti pienten lasten kohdalla. Suurin osa lapsikuolleisuudesta on likaisen veden aiheuttama myrkytys ja veriripuli on yleistä lapsilla. Jos tulet asumaan Tansaniaan tai pidemmäksi aikaa, niin keitetty vesi on juomakelpoista, mutta sen sijaan vaivattomampaa on hankkia vedensuodatin. Pullovesi on niin arvokasta, ettei sitä kannata ostaa. Puhtaan veden tarve kasvaa siinä vaiheessa, kun sitä ei ole saatavilla.

Veteen liittyen, pese hampaasi juomavedellä. Suihkuvettä ei kannata juoda, äläkä missään tapauksessa juo vesijohtovettä.

LINKIT:

MULLER'S LODGE

Tämä blogi on ruokablogi ja se pidetään ainoastaan ruokablogina. Näin ollen tässä blogissa ei tulla käsittelemään sen enempää työtämme täällä tai elämistä. Mikäli tämä kiinnostaa, niin virallista blogiamme voi seurata täältä:

DESTINATION LUSHOTO

Purilaisen Marssin virallinen Facebook-ryhmä taas löytyy täältä:

PURILAISEN MARSSI

Älkääkä unohtako hyviä ystäviäni, eli Pariisin Kevään miehistöä, jotka ovat julkaisseet juuri uuden sinkun Odotus:

PARIISIN KEVÄT