Hesburger, Kaisaniemi, Helsinki, 23.1.12

Taakse jäänyt viikonloppu piti sisällään pienet miellyttävät häät, kun ystäväpiirimme ulkoministeriön edustaja sanoi "tahdon" sekä maahamme muuttanut iranilaisvahvistus "yes" toisilleen. Tästä johtuen heräsin tähän universumiin sunnuntaina krapulan tuoman maailmanlopun ajatusten ja kovan kuumeen kera. Ja krapulan viimein hellittäessä, niin kuume vain nousi, ja näin ollen jouduin kääntymään lopulta lääkärin puoleen. 


Lääkärireissun suunnattua kohti ydintä ydintä, niin paluumatkalla päätimme poiketa jossain tutussa, jossain turvallisessa ja jossain helpossa ja siispä vuorossa on arvostelua Kaisaniemen Hesburgerista!


Tiedä sitten, että oliko kipuilulla osuutta asiaan, mutta ensimmäinen ajatukseni oli istuessamme pöytään, että Hesburger on ehkä maamme juntein pikaruokaketju. Hesburgeria ei tarvitse sen enempää selitellä, vaan jokainen, joka on kotoisin Kaskista isommasta kunnasta, tietää mikä on Hesburger, mitä sieltä saa ja miten se toimii.


Tietyllä tapaa joudun kuitenkin nostamaan pikaruokaketjuille, jotka ovat onnistuneet luomaan kassajärjestelmän ja ennen kaikkea keittiön, jonka voi huoletta jättää stadilaisteinien pyöritettäväksi. Tämä ei tietenkään toimi sulavasti, vaan ensinnäkin jouduimme odottamaan jonossa luvattoman kauan, vaikka asiakkaita oli vain muutama meidän lisäksi. Tämän lisäksi Hesburger, jonka patentoitua työasua tuskin kadehtii HSL:n tarkastajakaan, pystyy tarjoamaan konseptinsa mukaista ruokaa; teinin lämmittämän valmisruuan.


Päätin kuitenkin yrittää voittaa ennakkoluuloni ja päädyin tilaamaan mainoksistakin tutun jättituplajuusto-aterian Fantalla. Ja kuten arvata saattaa, niin Hesburgerin tunnusmerkkeihin kuuluu seuraavanlainen erityispiirre, nimittäin mikäli sen tarjoustuotteessa on mainittu sana mega tai jätti, niin hampurilainen on kooltaan hiukan normaalia suurempi, ja näin tälläkin kertaa.


Hampurilaisen koko on siinä mielessä hyvä, että se tuntuu kädessä tuhdilta pakkaukselta, mutta siinäpä ne hyvät puolet sitten alkavat olla. Hesburgerin ruoka on tarkoitettu ainoastaan niille, jotka haluavat syödä jotain ennen pitkää junamatkaa, mutta ei muille.


Sämpylä ja pihvit olivat todella kuivia, ja jostain syystä Hesburgerin väki onnistuu lisäämään majoneesin sillä tapaa, että se pursuaa hampurilaisen toiselta puolelta ulos jo kääreitä avatessa. Juustoa tuskin maistaa ja ketsuppi ei lisää makua tarpeeksi. Jättituplajuuston kaksoisveli on tietenkin McDonaldsin lanseeraama QP, jossa majoneesi on korvattu sipulilla ja juurikin siitä syystä myös Hesburgerin vaihtoehtoa huomattavasti parempi.

Hesburgerin hampurilainen oli mauton ja kuiva. Eivätkä ranskalaiset tässä tapauksessa tuo pelastusta, vaan kyseessä on joukko toisiinsa kiinnittyneitä mauttomia tikkuja, joista on paistettu kaikki peruna pois ja jäljelle on jäänyt pelkästään rasvanpolttama ulkokuori.


Mutta löytyy annoksesta jotain hyvääkin! Hesburgerin paprikamajoneesi on klassikko ja sen resepti käytännössä tänäkin päivänä vielä salaisuus sekä 0,4l juoma, jossa ei ollut onneksi tällä kertaa liikaa jäitä. Fanta oli hyvää ja majoneesi myös, mutta edelleen painotan sitä, että majoneesin kanssa pitää olla varovainen! Liika on liikaa myös majoneesissa!


Eräs huomionarvoinen seikka kuitenkin tuli vastaan majoneesin osalta, sillä puolisoni pursotti majoneesin Hesburgerin servetille, jotta pystyi dippaamaan siihen "kanafileitään", ja totesimme, että joko majoneesin koostumus tai paperinlaatu on muuttunut, sillä majoneesi meni servetin läpi, mitä ei ole aikaisemmin käynyt! 


On vaikea keksiä kenelle voisin suositella Hesburgeria, mutta mikäli olet Sottungasta ja kaipaat ison kaupungin meininkiä Raision ABC:llä, josta todennäköisesti löytyy Hesburger, niin mikäs siinä sitten. Muutoin suosittelen Hezee ainoastaan viimeisenä vaihtoehtona, mikäli tarjolla on muita vaihtoehtoja, ja arvosanaksi määräytyy tällä erää vaivaiset 3/10.