On aika päästää ilmoille ensimmäinen arvostelu tässä blogissa, joka siis keskittyy lähes poikkeuksetta hampurilaisten ympärille. Kävin viime viikonloppuna parhaan kaverini Petruksen kanssa kokeilemassa Carlito'sin tarjonta, jossa emme olleet aikaisemmin käyneet. Ja jotta ruokailu sujuisi mahdollisimman miellyttävissä olosuhteissa, niin otin matkaan myös rakkaan Teelan.
Suunnistimme siis Helsingin lauantain alkuillassa suoraan Tennispalatsilta kohti ydintä ja Teelan suosittelemaa Carlito'sia, joka siis oli minulle Skeletorille ja Petrukselle uusi tuttavuus. Sää ei ollut erityisen suotuinen meille, mutta pieni pakkanen ja sivuttain liikkuva lumi loi miellyttävän tarpeen jouduttaa matkaa kohti makujen maailmaan ja arvostelun pariin!
Haluan muistuttaa jo tässä vaiheessa, että kyseessä oli siis ensimmäinen virallinen koemaistelu, mutta jatkossa tulen säännöllisesti raportoimaan erilaisista ravintoloista, ja tarkoituksena on siis arvostella nimenomaan eri ravintoloiden Burger's aterioita, mutta myös laajentaa repertuaaria erilaisiin eineksiin ja grilliruokaan.
Sattumoisin olimme liikenteessä juuri sopivaan hetkeen, koska syystä tai toisesta kellon lähentyessä 21 oli Helsinki näin Skeletorin silmistä katsottuna harvinaisen hiljainen. Ehkä tästä johtuen saimmekin pöydän samantien, eikä kukaan vetänyt liikaa huumeita, vaikka ravintola olikin surullisen kuuluisan Glo-hotellin yhteydessä.
Ravintolaa kuvaa mielestäni sanat elegantti, siisti, high profile ja Carlito's on sijaintinsa puolesta erinomainen valinta mikäli tarkoituksena viettää esimerkiksi perheen kanssa aikaa, mitä näin Skeletorina ei ole tarkoitus tehdä, tai viettää vaikkapa romanttinen ilta rakkaan kanssa, mikä on taas enemmän Petrusta. Silti hintataso on varsin kohtuullinen, eikä keskustalisää tarvitse juurikaan maksaa.
Pöytiin ohjataan ja erityishuomiona pistin merkille, että pöydässä oli valmiiksi vesikannu, mikä ilahdutti ensi alkuun erityisesti. Tarjoilija oli varsin miellyttävä ja asiantuntevan oloinen ja onnistui suosittelemaan Teelalle juuri oikeaa punaviiniä ruuan kanssa, mistä erityispisteet. Tilausketju noudatti perinteistä kaavaa; pöytiin ohjaus, juomien tuominen, ja siis tässä tapauksessa vesikannu oli jo valmiina pöydässä, ja pienen odottelun jälkeen varsinaiset tilaukset.
Kuitenkin pienet alamäet alkoivat aika nopeasti istuunnuttuamme, sillä tarjoilija oli tuomassa meille täyttä vesikannua jäillä, mutta totesi, että teillähän olikin jo valmiiksi vettä. Totta, mutta meidän vesikannu oli alusta saakka vajaa ja ilman jäitä, joten se olikin edellisten asiakkaiden vettä, mitä ei kuitenkaan vaihdettu pääkallonaamastani huolimatta. Emme antaneet asian häiritä, eikä Teelalle kerrottu sanaakaan.
Ruokaa jouduimme odottamaan harmittavan kauan, ja syystä tai toisesta tilauksemme toimitettiin meille myöhemmin kuin viereisen pöydän perusturistiperheelle, jonka poika yritti pelastaa sen minkä pystyi tanssimalla pöytäni vieressä, ja he siis tilasivat ruuat meidän jälkeen. Teela huomautti asiasta hienovaraisesti tarjoilijalle, mutta emme esimerkiksi kaataneet pöytää.
Itse ruoka koostui perinteisestä hampurilaisateriasta; hampurilainen, ranskalaiset ja coleslaw salaattia. Itse annos oli aseteltu nätisti, mutta ikävän miinuksen asetelma saa shottilasista, joka toimi ketsupin dippiastiana. Shottilasi oli yksinkertaisesti halvan näköinen muutoin hyvän näköisen aterian lisänä.Erityishuomion ansaitsee paksu ja murea pihvi, joka oli paistettu mediumina, ja näin ollen toi mukaan oman säväyksen hampurilaiseen, jonka muut täytteet olivat perussalaatti, tomaatti, juusto ja pekoni ja paljon majoneesia. Ongelmahan monesti hampurilaisessa on se, että monesti haarukallisesta tulee niin isokokoisia, että päälysämpylän joutuu siirtämään sivuun, ja näin kävi tälläkin kertaa. Päälysämpylän kohdalla vaan ei ollut muuta täytettä kuin runsaasti majoneesia, mitä oli myös pihvin alapuolellakin muiden täytteiden ohella, joten jätin päälysämpylän osittain syömättä sen kuivuuden takia.
Juomaksi valitsin tutun ja turvallisen ison kolmostuopin, josta ei ole valitettavaa. Ranskalaiset tekivät tehtävänsä lisukkeena, ja käytin kyllä shottilasia dippaamiseen, vaikken siitä erityisesti pitänyt. Varsinainen arvostelukohde oli kuitenkin itse hampurilainen, josta seuraavassa:
Majoneesin kanssa tulee olla varovaisempi, koska liiallinen perusmajoneesin käyttö helposti tuo negatiivisen reaktion mukanaan ja erityisesti tässä tapauksessa, kun päälysämpylän ainoa täyte oli pelkkä majoneesi. Pihvi oli hyvä siinä missä pekonikin, eikä kasviksissakaan ollut valittamista. Ainoa mikä jäi harmittamaan oli sämpylän kuivuus ja majoneesin määrä.
Itse palvelu oli loppupeleissä kohtuullista ja saimme odotuksestamme johtuen ilmaiset kahvit ruuan päälle, joka tarjoiltiin näppärästi omasta kannusta, joten ruokailija voi suoraan ottaa samaan hengen vetoon niin sanotun santsikupillisen.
Kuten jo mainitsin niin hintataso ei ollut erityisen paha, eikä Teelalle tullut isoa laskua maksettavaksi. Ruoka oli noin arviolta 15-19eur, olut pyöreästi 5eur ja viini maksoi mitä maksoi. Varsin miellyttävä kokemus ja erityisesti paikkana mukava Carlito's ansaitsee Skeletorin tiukassa arvioinnissa tiukan arvosanan 7/10.
Ensi kertaan rakkaat uudet lukijat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti